Sähkön CO2-päästöt
Sähkön CO2-päästöt tänään
Suomen sähköntuotanto on yksi maailman puhtaimmista, mutta se vaihtelee sään mukaan. Seuraa alta reaaliaikaista sähkön päästökerrointa.
Tiedot päivitetty: 20.07.2026 klo 21.42
Kulutus nyt
17 g/kWh
Sisältää tuonnin
Tuotanto nyt
15 g/kWh
Vain kotimainen
Päästökerroin (Viimeiset 12h)
Mistä sähkön päästöt syntyvät?
Suomi on vihreän siirtymän ykkösmaa
Euroopan mittakaavassa suomalainen sähkö on ällistyttävän puhdasta. Kun saksalaiset kamppailevat kivihiilen ja maakaasun kanssa 300–400 gramman (CO2/kWh) lukemissa, meillä kerroin matelee valtaosan vuodesta alle 50 grammassa. Katso itse: kurkkaa sähköjärjestelmän tilasta, miten alas omat hiilidioksidipäästömme on painettu.
Tuonnin synkkä puoli
Vaikka omat myllyt jauhaisivat kuinka vihreää sähköä, ulkomaankauppa voi mustamaalata tilastot. Jos joudumme paukkupakkasilla imemään Virosta palavaan kiveen perustuvaa sähköä, kulutuksen hiilijalanjälki pomppaa heti silmille.
Kalliit ja likaiset varavoimalat
Tammikuun kipakoilla pakkasilla tuulivoima seisoo usein täysin mykkänä. Jotta valot pysyvät päällä, verkkoon on pakko puskea kallista ja raskaasti saastuttavaa kivihiiltä ja öljyä. Se iskee suoraan tuotantomme päästökertoimeen.
Puhtaan energian selkäranka
Pääkuva on kuitenkin erinomainen. Ydinvoima, vesivoima ja hurjaa vauhtia kasvava tuulivoima tekevät Suomen sähköstä liki täysin päästötöntä. Näiden uusiutuvien ja puhtaiden jättiläisten varassa lepää reilusti yli 90 prosenttia kaikesta tuotannostamme.
Usein kysyttyä päästöistä
Faktoja sähkön hiilijalanjäljestä
Miksi tuotannon ja kulutuksen päästöt eroavat toisistaan?
Se on ihan loogista: tuotannon luku katsoo vain sitä, mitä Suomen rajojen sisällä tapahtuu. Kulutuksen luku puolestaan lyö pöytään karun totuuden siitä, mitä meidän pistorasioistamme todella tulee – eli se laskee mukaan kaiken naapurimaista (Viro, Ruotsi, Norja) ostamamme ja tuomamme sähkön.
Mikä on oikeasti hyvä ja mikä huono päästökerroin?
Alle 50 g CO2/kWh on erinomaista. Olemme silloin vihreän siirtymän ytimessä. Mutta kun luku kiipeää yli 150 gramman, hälytyskellot soivat. Se tarkoittaa käytännössä aina sitä, että pakkanen paukkuu, tuuli seisoo ja fossiilisia laitoksia on jouduttu herättelemään tulille.
Ovatko aurinko ja tuuli muka oikeasti nollapäästöisiä?
No eivät tietenkään. Vaikka myllyn lapojen pyöriminen ei suoraan puske hiilidioksidia taivaalle, laitteiston valmistus, rahtaaminen merten takaa ja valaminen betoniin saastuttaa. Elinkaaripäästöjä syntyy, mutta ne ovat silti murto-osa verrattuna perinteiseen kivihiilen polttamiseen.