Sähkön tuonti ja vienti
Sähkön tuonti ja vienti tänään
Suomi on osa yhteispohjoismaista sähkömarkkinaa. Seuraa alta reaaliaikaisia sähkövirtoja rajojen yli ja katso, ostammeko vai myymmekö sähköä juuri nyt.
Tiedot päivitetty: 20.07.2026 klo 21.43
Kauppatase
931 MW
Nettovienti (Suomesta)
Siirtoyhteydet maittain
Pohjois-Ruotsi (SE1)
Tuontia 1 016 MW
Keski-Ruotsi (SE3)
Tuontia 911 MW
Viro (EE)
Vientiä 388 MW
Norja (NO)
Ei dataa
Venäjän tuonti on nollassa. Suomi lopetti sähkön kaupallisen tuonnin Venäjältä toukokuussa 2022. Kaikki tuonti ja vienti tapahtuu nykyään yksinomaan Pohjoismaiden ja Viron kautta.
Siirtoyhteydet tasaavat hintaa
Pohjoismainen sähkömarkkina
Sähkön varastointi jättimittakaavassa on vieläkin puhdasta utopiaa. Siksi vahvat siirtoyhteydet toimivat Suomelle eräänlaisena virtuaaliakkuna. Tyynellä ilmalla ostamme pohjoisen vuolaana virtaavaa vesivoimaa, ja myrskyllä lyömme omaa tuulivoimaamme myyntiin etelään. Voit kurkata kokonaistilanteen suoraan sähköjärjestelmän päämittaristostamme.
Halvan sähkön tuonti
Pohjois-Ruotsin ja Norjan joet puskevat markkinoille valtavasti pilkkahintaista vesivoimaa. Kun omat myllyt seisovat ja pakkanen paukkuu, Suomi imee tätä halpaa sähköä rajojen yli minkä kaapelit vetävät. Se on meidän pelastusrenkaamme hintapiikkejä vastaan.
Tuulivoiman vienti Viroon
Toisaalta osataan sitä meilläkin. Kun Suomessa tuulee niin, että tukka lähtee, ylimääräinen tuulivoima painaa hinnan nollaan. Silloin kaapeleiden suunta kääntyy ja halpa suomalainen sähkö syöksyy Estlinkiä pitkin Viroon, missä sähköstä maksetaan usein kovempaa hintaa.
Pullonkaulojen vaikutus
Aina homma ei toimi kuin elokuvissa. Jos rajakaapelit vetävät jo täydellä teholla, puhutaan "pullonkaulasta". Tällöin halpa sähkö ei kerta kaikkiaan mahdu virtaamaan Ruotsista Suomeen, ja hintaerot alueiden välillä repeävät välittömästi.
Usein kysyttyä tuonnista ja viennistä
Faktoja siirtoyhteyksistä
Tuoko Suomi sähköä Venäjältä?
Ei tippaakaan. Kaikki sähkön kaupallinen tuonti idästä laitettiin pysyvästi poikki toukokuussa 2022. Suomen sähköjärjestelmä nojaa nykyään täysin pohjoismaiseen yhteistyöhön ja Viron kaapeleihin.
Olemmeko jo täysin omavaraisia?
Melkein! Olkiluoto 3:n käynnistyminen ja hillitön tuulivoimarakentaminen ovat tehneet meistä vuositasolla omavaraisia. Mutta tuntitasolla peli on eri. Ostamme sähköä Ruotsista päivittäin yksinkertaisesti siksi, että se on halvempaa kuin potkaista käyntiin omia kalliita varavoimaloita.
Miksi Virossa sähkö maksaa usein enemmän?
Viron pistorasioista tulee yhä turhan usein kallista ja likaista fossiilisähköä, kuten palavasta kivestä jauhettua energiaa. Siitä rokotetaan kovilla päästöoikeusmaksuilla. Siksi etelänaapuri imee erittäin mielellään halpaa pohjoismaista vihreää sähköä Suomen kautta – jos vain kaapeleissa riittää tilaa.