Päämittaristo
Suomen sähköjärjestelmä
Seuraa reaaliajassa Suomen sähköverkon tilaa. Tältä sivulta näet yhdellä vilkaisulla tuotannon, kulutuksen ja sähköpulan riskitason.
Tiedot päivitetty: 20.07.2026 klo 21.42
Tuotanto
7 038 MW
Kulutus
7 983 MW
Suomi vie sähköä
931 MW
Tuotanto vs. Kulutus (Viimeiset 24h)
Fingrid Sähköpulan Tila
Normaali
Tuotantomuodot
Ydinvoima
3 860 MW
Tuulivoima
868 MW
Vesivoima
1 288 MW
Aurinkovoima
41 MW
Yhteistuotanto
908 MW
Miten Suomen sähköjärjestelmä toimii?
Järjestelmä on herkkä kokonaisuus, jossa tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka ikinen sekunti. Tasapainosta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid.
Fingridin ylläpitämä kantaverkko on Suomen sähkönsiirron moottoritie. Se siirtää sähkön suurvoimalaitoksilta sähköasemille, joista paikalliset jakeluverkot toimittavat sen koteihin.
Sähköä on tuotettava koko ajan yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Suomessa vesivoima toimii tärkeimpänä nopeana säätövoimana, joka tasapainottaa kulutuksen ja tuulivoiman heilahtelut.
Suomi ei ole sähkösaareke. Olemme tiiviisti kytkettynä Ruotsin ja Viron verkkoihin. Tuonti ja vienti näiden siirtoyhteyksien kautta tasaavat hintapiikkejä ja turvaavat sähkön riittävyyttä.
Energiamurros ja kuluttajan uusi rooli
Sää sanelee sähkön hinnan
Tuulivoiman valtava rakentaminen on mullistanut Suomen sähkömarkkinat. Tyynillä ja kylmillä pakkasjaksoilla tuotanto voi pudota rajusti, jolloin joudumme turvautumaan tuontiin. Data on valtaa – seuraamalla yllä olevaa mittaristoa ymmärrät, miten sää vaikuttaa laskuusi, ja voit arvioida kannattaako valita pörssisähkö vai kiinteä sopimus.
Hyödynnä halvat tunnit
Sääriippuvaisen tuotannon, kuten tuulivoiman, kasvu tekee sähköstä välillä lähes ilmaista. Ajoittamalla sähköauton latauksen tai lämminvesivaraajan tuulisiin öihin säästät rahaa ja autat tasapainottamaan verkkoa.
Leikkaa kulutushuippuja
Kulutus on suurimmillaan arkiaamuisin ja alkuilloista. Siirtämällä sähkönkäyttöä näiden ruuhkatuntien ulkopuolelle vähennät tarvetta käynnistää kalliita ja saastuttavia varavoimaloita.
Kulutusjousto on tulevaisuutta
Koska ydinvoiman kaltaista perusvoimaa ei voi säätää hetkessä, verkon tasapainottaminen vaatii yhä enemmän joustavuutta sähkön käyttäjiltä. Fiksut älykotiratkaisut automatisoivat tämän kulutusjouston.
Usein kysyttyä kantaverkosta
Kokosimme vastaukset yleisimpiin Suomen sähköjärjestelmää koskeviin kysymyksiin.
Mikä aiheuttaa sähköpulan Suomessa?
Sähköpula on harvinainen tilanne, jossa sähkön kulutus ylittää kotimaisen tuotannon ja tuonnin yhteensä. Se voi syntyä erittäin kylminä päivinä, jos merkittävä voimalaitos tai siirtoyhteys vikaantuu yllättäen. Tällöin Fingrid voi rajoittaa kulutusta hallituilla, parin tunnin mittaisilla kiertävillä sähkökatkoilla koko verkon romahtamisen estämiseksi.
Miksi sähkön hinta voi pudota negatiiviseksi?
Kun tuotantoa (esimerkiksi voimakasta tuulivoimaa) on reilusti enemmän kuin kulutusta, eikä sähkön vienti naapurimaihin vedä kapasiteetin rajojen vuoksi, tarjonta ylittää kysynnän. Koska voimalaitosten alasajo ja ylösajo on usein erittäin kallista, tuottajien kannattaa mieluummin myydä sähköä negatiivisella hinnalla verkon tasapainon säilyttämiseksi.
Mikä rooli Olkiluoto 3:lla on Suomen sähköverkossa?
Olkiluoto 3 on sähköjärjestelmämme peruskallio. Se tuottaa tasaisesti noin 1 600 megawattia säästä riippumatta, mikä kattaa yksinään noin 15 prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Sen käynnistyminen on vähentänyt merkittävästi Suomen riippuvuutta tuontisähköstä.
Mitä tapahtuu, jos verkon taajuus putoaa alle 50 hertsin?
Suomen sähköverkko on synkronoitu muun Pohjoismaisen verkon kanssa tasan 50,0 hertsiin. Jos kulutus on tuotantoa suurempaa, taajuus laskee. Pieni taajuuden heilahtelu on normaalia, ja säätövoima (kuten vesivoima) palauttaa sen nopeasti. Jos taajuus putoaisi hallitsemattomasti erittäin matalaksi, suojajärjestelmät alkaisivat automaattisesti kytkeä kuluttajia irti verkosta.
Onko Fingrid suomalainen?
Kyllä, Fingrid on suomalainen julkinen osakeyhtiö. Sen suurimmat omistajat ovat Suomen valtio (enemmistöosuus) sekä suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt, kuten Ilmarinen ja Varma.
Millä sähköä Suomessa tuotetaan?
Suomen sähköntuotanto on erittäin vähäpäästöistä ja monipuolista. Suurimmat tuotantomuodot ovat ydinvoima (noin 40 %), nopeasti kasvava tuulivoima (noin 20 %), vesivoima (noin 20 %) sekä lämmön ja voiman yhteistuotanto eli CHP (noin 15 %). Myös aurinkovoiman osuus kasvaa vauhdilla.
Onko Suomi omavarainen sähkössä?
Kyllä, Suomi saavutti käytännössä omavaraisuuden sähköntuotannossa vuonna 2023 pitkälti Olkiluoto 3:n valmistumisen ja valtavien tuulivoimainvestointien ansiosta. Tuomme ja viemme silti jatkuvasti sähköä naapurimaihin markkinatilanteen ja sään mukaan.
Mikä on Suomen verkkovirta?
Suomen sähköverkon jännite on 230 volttia (yksivaiheinen) ja 400 volttia (kolmivaiheinen). Verkon taajuus on tarkalleen 50 hertsiä (Hz). Pistorasiat ovat C- ja F-tyyppiä, jotka ovat standardeja suuressa osassa Eurooppaa.
Kuka omistaa Suomen sähkönsiirtoverkot?
Kantaverkon (valtakunnallisen siirtoverkon) omistaa Fingrid. Paikalliset jakeluverkot, jotka tuovat sähkön lopulta koteihin ja yrityksiin, omistavat paikalliset jakeluverkkoyhtiöt (esim. Caruna, Elenia tai alueelliset energiayhtiöt). Kuluttaja ei voi kilpailuttaa sähkönsiirtoa.