· Älykotiratkaisut  · 3 min lukuaika

Älykodin pimeä puoli Kuluttaako automaatio enemmän sähköä kuin se säästää?

Kun asennat kotiisi 40 älyrelettä, hubin ja liikesensoreita, oletko todella luonut energiaa säästävän järjestelmän, vai uuden sähkösyöpön? Laskimme faktat.

Kun asennat kotiisi 40 älyrelettä, hubin ja liikesensoreita, oletko todella luonut energiaa säästävän järjestelmän, vai uuden sähkösyöpön? Laskimme faktat.

Meitä rohkaistaan jatkuvasti “älyllistämään” kotimme. Lupausten mukaan älytermostaatit, automaattisesti sammuvat valot ja etäohjattavat pistorasiat tekevät kodista vihreän ja säästävät sähkölaskussa satoja euroja.

Mutta mitä tapahtuu, kun koti on yhtäkkiä täynnä jatkuvasti sähköverkossa kiinni olevia mikrosiruja, Wi-Fi-siruja ja radiolähettimiä? On aika puhua älykodin pohjakulutuksesta eli niin sanotusta loistehosta ja valmiustilan (vampire draw) virrankulutuksesta. Tämä on aihe, josta älykotilaitteiden myyjät ovat huolestuttavan hiljaa.

Yksittäisen älylaitteen kulutus on pieni, mutta kerrannaisvaikutus suuri

Jos katsot tavallista paristokäyttöistä Zigbee-liikesensoria, sen energiankulutus on täysin mitätön. Se saattaa toimia yhdellä pienellä nappiparistolla jopa kaksi vuotta. Ongelma ei piile näissä laitteissa.

Ongelma alkaa laitteista, jotka on kytketty suoraan 230V sähköverkkoon. Tyypillinen etäohjattava älypistorasia (esimerkiksi Philips Hue Smart Plug) tai suoraan valokatkaisijan taakse asennettava älyrele (kuten suosittu Shelly 1) kuluttaa jatkuvasti pienen määrän virtaa. Sen on pakko kuluttaa, jotta sen sisällä oleva pieni tietokone pysyy hereillä ja pystyy kuuntelemaan Wi-Fi- tai Zigbee-verkon komentoja odottaen sitä hetkeä, kun pyydät sitä sytyttämään valot.

  • Wi-Fi-älyrele: Kuluttaa valmiustilassa tyypillisesti noin 1–1.5 wattia. Wi-Fi on tekniikkana suhteellisen virtasyöppö.
  • Zigbee/Thread-rele: Kuluttaa usein vähemmän, noin 0,3–0,5 wattia, koska radioprotokolla on suunniteltu vähävirtaiseksi.

Otetaan esimerkki modernista, edistyneestä älykodista, johon on asennettu kattava automaatiojärjestelmä:

  • 30 älyrelettä asennettuna valaisimiin, pistorasioihin ja lämmittimiin (yhteensä n. 25W jatkuva kulutus).
  • 5 älykaiutinta (esim. Google Nest, Apple HomePod tai Amazon Echo) mikrofonit jatkuvasti kuuntelemassa – kulutus valmiustilassa n. 2W per laite (yhteensä 10W).
  • 1 automaatiokeskitin (esim. Home Assistant pyörimässä Raspberry Pi 4 -tietokoneella) – kulutus n. 5W.
  • 1 Wi-Fi mesh -verkko (3 tukiasemaa, jotta älylaitteet pysyvät verkossa) – kulutus n. 20W yhteensä.

Tämän järjestelmän jatkuva “tyhjäkäyntikulutus” on siis varovaisesti arvioiden noin 60 wattia. Se ei kuulosta paljolta, mutta muistetaanpa, että tämä teho on päällä 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa.

Muutetaan watit euroiksi Mitä tyhjäkäynti maksaa?

Mitä tuo 60 watin jatkuva tehonkulutus tarkoittaa sähkölaskussa? Matematiikka on armotonta:

  • 60 wattia × 24 tuntia = 1 440 wattituntia päivässä.
  • 1 440 wattituntia × 365 päivää = 525 600 wattituntia.

Tämä on yhteensä noin 525 kWh sähköä vuodessa.

Jos sähkön kokonaishinta (sisältäen sähköenergian, siirtomaksut ja sähköverot) on tavanomainen 15 senttiä kilowattitunnilta, tämä jatkuva älykodin ylläpito maksaa sinulle lähes 80 euroa vuodessa.

Kysymys kuuluu: Säästääkö tuo 80 euron ylläpitokuluja vaativa järjestelmä sinulta oikeasti 80 euron edestä sähköä sulkemalla valoja ja laskemalla lämpötiloja?

Milloin älykoti oikeasti säästää rahaa?

Jos kodin automaatiosi keskittyy ainoastaan siihen, että olohuoneen ja eteisen valot sammuvat automaattisesti liikesensorin avulla kun poistut huoneesta, vastaus on selvä: järjestelmä maksaa sinulle enemmän kuin se säästää.

Nykyaikaiset LED-lamput ovat uskomattoman energiatehokkaita. Tyypillinen LED-polttimo kuluttaa vain 5–8 wattia. Sen unohtaminen päälle muutamaksi tunniksi maksaa murto-osan sentistä. LED-lamppujen turha päällä pitäminen satunnaisesti on kirjaimellisesti halvempaa kuin kymmenien älyreleiden valmiustilan jatkuva tehonkulutus.

Todellinen, lompakossa tuntuva säästö syntyy vain ja ainoastaan raskaiden, paljon tehoa vaativien sähkökuormien älykkäästä ohjauksesta:

  1. Sähköauton lataus: Latauksen optimointi pörssisähkön kaikkein halvimmille tunneille voi säästää helposti 200–500 euroa vuodessa ajomääristä riippuen.
  2. Lämminvesivaraajan ohjaus: Käyttöveden lämmittäminen on monessa kodissa toiseksi suurin sähkösyöppö. Siirtämällä lämmityksen pelkästään yöaikaan säästöt ovat massiivisia.
  3. Lämmityksen ohjaus: Älytermostaatit, jotka pudottavat huonelämpötilaa automaattisesti 2–3 astetta kun koti on tyhjä tai kun nukut, maksavat itsensä takaisin nopeasti. Jokainen alennettu aste säästää lämmityskuluissa noin 5 %.

Lopullinen johtopäätös Älyä, mutta harkitusti

Älykoti on uskomattoman mukava, se luo luksuksen tuntua ja tekee arjesta aidosti sujuvampaa. Kun makuuhuoneen valot himmenevät automaattisesti illalla ja herättävät sinut pehmeästi auringonnousu-simulaatiolla aamulla, harva miettii laitteen kuluttamaa paria wattia.

Mutta energiasäästön näkökulmasta sinun tulee olla harkitseva. Älä asenna kallista ja jatkuvasti virtaa kuluttavaa älyrelettä joka ikiseen LED-lamppuun kuvitellen säästäväsi luontoa ja rahaa.

Keskitä automaatiosi talosi todellisiin sähkösyöppöihin: lämmitykseen, viilennykseen, käyttöveden lämmitykseen ja sähköauton lataukseen. Vain silloin älykoti muuttuu kuluerästä aidoksi säästöautomaatiksi.


Tietoa kirjoittajasta: Sähköilijä

Yli 10 vuoden kokemus sähkötekniikasta, älykotiautomaatiosta ja sähköautoilun ääriolosuhteista. Kaikki laskelmat perustuvat todelliseen testidataan. Tavoitteeni on tarjota raakaa faktaa päätöksenteon tueksi – ei automyyjien korulauseita.

Takaisin artikkeleihin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaikki artikkelit »