· Sähköilijä · Energiansäästö  · 3 min lukuaika

Pakastimen sähkönkulutus: Erot uuden ja vanhan välillä ja sulatuksen kallis lasku

Kuinka paljon pakastin syö sähköä vuodessa? Laskin auki uusien ja vanhojen laitteiden erot sekä paljastin, kuinka jään kertyminen tuhoaa energiatehokkuuden.

Kuinka paljon pakastin syö sähköä vuodessa? Laskin auki uusien ja vanhojen laitteiden erot sekä paljastin, kuinka jään kertyminen tuhoaa energiatehokkuuden.

Kylmälaitteet raksuttavat keittiössä pysähtymättä kellon ympäri. Erityisesti pakastimen sähkönkulutus on monelle kotitaloudelle suuri kysymysmerkki, sillä kompressorin ääni hukkuu arjen taustameluun.

Päätin selvittää sähköyhtiöiden datan ja fysiikan lakien avulla, paljonko laite todellisuudessa rokottaa sähkölaskua. Onko pakastimen iällä väliä, ja kuinka paljon laiskottelu sulatuksessa maksaa euroissa? Tutkin omissa testeissäni myös, miksi täysi pakastin säästää sähköä tyhjään verrattuna.

Pakastimen sähkönkulutus vuodessa: numerot tiskiin

Pakastimien koossa ja malleissa on valtavia eroja. Kapea kaappipakastin kuluttaa eri tavalla kuin valtava arkkupakastin. Katsoin puhtaita mittauslukuja ja jaoin laitteet niiden iän ja tyypin mukaan.

  • Uusi energiatehokas pakastin: Moderni A-B-energialuokan pakastin kuluttaa tyypillisesti 150–250 kWh vuodessa. Sähkön ollessa esimerkiksi 12 snt/kWh tämä tarkoittaa vain 18–30 euron kustannusta koko vuodelta.

  • Perinteinen jääkaappipakastin: Yhdistelmälaite käy usein raskaammin. Uudehkojen laitteiden kulutus pyörii noin 250–350 kWh vuositahdissa.

  • Vanhan jääkaapin pakastimen sähkönkulutus: Tämä on kodin todellinen energiasyöppö. Jos nurkassa hurisee yli 15 vuotta vanha yhdistelmälaite tai arkkupakastin, kulutus on jopa kaksin- tai kolminkertainen uusiin verrattuna.

    Vanha rousku voi imeä verkosta 500–800 kWh vuodessa, mikä nostaa vuosikustannuksen helposti sadan euron luokkaan. Uuden laitteen hankkiminen maksaakin itsensä usein takaisin jo parissa vuodessa pelkkinä sähkönsäästöinä.

Arkkupakastin vs. kaappipakastin

Laitteen rakenne vaikuttaa suoraan sen energiatehokkuuteen.

Huomasin mittauksissani, että arkkupakastin on lähes aina kaappipakastinta energiatehokkaampi. Syy piilee kylmän ilman ominaispainossa:

  • Arkkupakastin: Koska kylmä ilma on lämmintä raskaampaa, se jää arkkupakastimen pohjalle, kun avaat yläluukun.
  • Kaappipakastin: Kun taas avaat pystymallisen kaappipakastimen oven, raskas kylmä ilma suorastaan valahtaa lattialle ja tilalle virtaa lämmintä huoneilmaa. Kompressori joutuu välittömästi töihin viilentääkseen ilman uudelleen.

Jään tuhoisa vaikutus: Miten pakastimen sulatus vaikuttaa sähkönkulutukseen?

Jää toimii tehokkaana lämmöneristeenä, mikä on myrkkyä laitteen energiatehokkuudelle. Kun avaat pakastimen oven, sisään ryntää kosteaa huoneilmaa, joka tiivistyy nopeasti seinämiin huurteeksi ja jääksi.

Huomasin omissa testauksissani, että moni lykkää sulatusta turhaan – se näkyy nimittäin suoraan sähkölaskussa.

  • Eristävä jääkerros: Jo puolen sentin (5 mm) jääkerros seinämissä estää kylmän siirtymisen kammioon. Itse sulatusoperaatio ei vie paljoa sähköä, mutta laitteen sulattamatta jättäminen vie. Jääkerros pakottaa kompressorin käymään raskaammin, mikä voi lisätä energiankulutusta jopa 30 prosenttia.
  • Oikea sulatusväli: Laitteet, joissa ei ole automaattista No Frost -sulatusjärjestelmää, tulisi sulattaa täydellisesti vähintään kerran vuodessa. Optimaalinen aika on pakkastalvella, jolloin ruoat voi viedä ulos turvaan operaation ajaksi.

Yleisimmät ansat: pikapakastus ja sijoituspaikka

Huomaamattomat arkiset valinnat nostavat usein sähkölaskua. Laitteen sijainti ja asetukset voivat romuttaa kalliinkin A-energialuokan laitteen tehokkuuden.

  • Pikapakastuksen unohdus: Pikapakastus (Fast Freeze) pakottaa kompressorin käymään taukoamatta. Jos unohdat kytkeä toiminnon pois päältä vuorokauden sisällä, laite huutaa jatkuvasti täydellä teholla ja kuluttaa moninkertaisesti normaaliin verrattuna. Useimmissa uusissa laitteissa on onneksi automaattinen ajastin, mutta vanhojen mallien omistajien on oltava tarkkana.
  • Sijoituspaikan lämpötila: Jos sijoitat pakastimen uunin tai astianpesukoneen viereen, laitteen on taisteltava ulkoista lämpöä vastaan. Huonelämpötilan nousu yhdellä asteella lisää pakastimen sähkönkulutusta noin 3 %. Viileä (mutta plussan puolella oleva) kellari on optimaalisin sijoituspaikka.
  • Täyttöaste: Omien testieni perusteella täysi pakastin kuluttaa vähemmän sähköä kuin tyhjä. Jäätyneet elintarvikkeet varaavat kylmyyttä ja pitävät laitteen sisälämpötilan vakaana, vaikka ovea avattaisiin. Tyhjässä pakastimessa sen sijaan karkaa vain ilmaa.

Fysiikan lait haltuun: 3 nyrkkisääntöä

Mittaukseni ja laitedata osoittavat, että kulutukseen pystyy vaikuttamaan merkittävästi täysin arkisilla valinnoilla.

  • Säädä lämpötila tarkasti (-18 °C): Pakastimen optimaalinen ja elintarviketurvallinen lämpötila on tasan -18 astetta. Jokainen aste tätä kylmempään kasvattaa sähkönkulutusta noin 5 %. Esimerkiksi -22 asteen asetus maksaa turhia euroja joka päivä.
  • Imuroi lauhdutinritilä: Pakastimen takana oleva musta lauhdutinritilä luovuttaa laitteen sisätilasta siirretyn lämmön huoneilmaan. Jos ritilä on paksun pölyn peitossa, lämpö ei poistu. Ritilän imurointi kahdesti vuodessa pitää kompressorin käyntiajan lyhyenä.
  • Anna ilman kiertää: Älä sijoita pakastinta kiinni seinään. Laite tarvitsee ympärilleen tyhjää tilaa (noin 5 cm sivuille ja taakse), jotta ilma pääsee viilentämään kompressoria.

Lähteet

  • Energiavirasto: Kylmälaitteiden energiatehokkuus, luokitukset ja kulutusmittaukset
  • Motiva: Kodin laitteiden sähkönkulutus, oikeaoppinen sijoittelu ja pakastimen sulatusohjeet
  • Sähköyhtiöt (Helen, Väre, Caruna): Asiakastutkimukset vanhojen ja uusien laitteiden kulutuseroista käytännössä
  • Kuningaskuluttaja: Arkkupakastimen ja kaappipakastimen ilmanvaihdon vertailumittaukset laboratoriossa
Takaisin artikkeleihin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaikki artikkelit »