Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus: Asiantuntijan opas ja todelliset kustannukset

Kun asensin ensimmäisen ilmalämpöpumpuni vuosia sitten, halusin tietää mikä laitteen todellinen sähkönkulutus on arjen vaihtelevissa olosuhteissa. Päätin välittömästi aloittaa tarkan datan keräämisen erillisellä sähkönkulutusmittarilla.

Halusin selvittää täsmälleen, paljonko laite ahmii energiaa pakkasilla ja kuinka halvaksi kesäinen jäähdytys lopulta tulee. Kokosin alle omat mittaustulokseni ja vertasin niitä VTT:n sekä Motivan julkaisemaan tutkittuun tietoon.

VTT:n tutkimukset ja SCOP-arvon merkitys

Teknologian tutkimuskeskus VTT on testannut lämpöpumppuja Suomessa jo lähes parinkymmenen vuoden ajan, joten virallista tutkimustietoa on runsaasti saatavilla.

VTT:n tutkimusten ja Motivan keräämän tiedon mukaan oikein asennettu ja mitoitettu ilmalämpöpumppu alentaa sähkölämmitteisen pientalon kokonaisenergiankulutusta keskimäärin 1 000 – 5 000 kilowattituntia vuodessa. Oikein optimoituna se tarkoittaa jopa 30 prosentin säästöä koko talon lämmityskuluissa.

Keskeisin käsite laitteen tehokkuudelle on SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) eli lämmityskauden vuosilämpökerroin. Kun katsot laitteen energialuokitusta ja muita ominaisuuksia, huomaat nopeasti, että pelkkä COP-arvo (lämpökerroin yhdessä tietyssä lämpötilassa) voi johtaa harhaan.

SCOP laskee hyötysuhteen koko vuoden ajalta, huomioiden syksyn leudot kelit, talven purevat pakkaset ja jopa ulkoyksikön sulatusjaksot. Suomessa on aina varmistettava, että laitteen SCOP-arvo on laskettu nimenomaan Pohjoismaiden kylmälle ilmastovyöhykkeelle (Helsingin ilmasto).

Mitä ilmalämpöpumpun sähkönkulutus tunnissa todella on?

Kun laitetta tarkastelee lyhyellä aikavälillä, moni yllättyy. Tyypillisen ilmalämpöpumpun sähkönkulutus tunnissa vaihtelee suuresti laitteen iän, tehon ja ulkolämpötilan mukaan.

Omassa testijaksossani huomasin laitteen tuntikulutuksessa selkeitä eroja sääolosuhteiden muuttuessa:

• Leuto syyssää (+5 °C): Pumppu pyörii usein vain 200–400 watin teholla. Tämä tarkoittaa, että tunnin aikana sähköä kuluu vaivaiset 0,2–0,4 kilowattituntia (kWh). Jos sähkön hinta siirtoineen on esimerkiksi 15 senttiä, yhden tunnin lämmitys maksaa vain muutaman sentin.
• Kireä pakkanen (-20 °C): Invertterikompressori joutuu tekemään huomattavasti enemmän töitä pitääkseen sisälämpötilan miellyttävänä, ja laite joutuu myös säännöllisesti sulattamaan ulkoyksikön kennoa. Tällöin tuntikulutus voi nousta reilusti 1,5–2,5 kilowattitunnin tasolle laitteen koosta riippuen, tyypillisesti juuri silloin kun käsillä ovat kalleimmat Suomen sähkönkulutuksen huipputunnit. Silti tämä on huomattavasti edullisempaa kuin pelkkien sähköpattereiden huudattaminen.

Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus vuorokaudessa ja kuukaudessa

Pidemmällä aikavälillä kulutuksen seuranta on armollisempaa. Keskimääräinen ilmalämpöpumpun sähkönkulutus vuorokaudessa asettuu nollakelillä noin 5–10 kilowattituntiin. Sydäntalvella lukema voi kuitenkin ponnahtaa 15–30 kilowattituntiin päivässä, etenkin jos kyseessä on vanhempi, huonosti eristetty talo.

Laskeskelin omasta taulukostani, että tyypillinen ilmalämpöpumpun sähkönkulutus kuukaudessa näyttää suunnilleen tältä 120 neliöisessä omakotitalossa Etelä-Suomen talvessa:

• Lauha syyskuu: 100–150 kWh
• Kylmä tammikuu: 400–600 kWh
• Koko vuoden arvioitu kulutus: 2 500–4 000 kWh

Vaikka ilmalämpöpumpun sähkönkulutus talvella on selvästi suurinta, laitteen tuottama säästö maksaa itsensä takaisin nopeasti suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Etelä-Suomessa säästö on usein hieman suurempi kuin Pohjois-Suomessa, johtuen pidemmästä leudosta jaksosta, jolloin laite toimii parhaalla hyötysuhteellaan.

Viilennys on yllättävän edullista

Kesän helteillä moni pelkää käynnistää pumppua suurten sähkölaskujen pelossa. Seurasin tarkasti mittareitani viime kesän 30 asteen helleaallon aikana, ja tulokset yllättivät positiivisesti. Se ei todellakaan kuulu kodin pahimpiin sähkösyöppöihin.

Käytännössä ilmalämpöpumpun sähkönkulutus jäähdytyksessä on huomattavasti pienempi kuin lämmityksessä. Syy on yksinkertainen: lämpötilaero ulko- ja sisäilman välillä on kesällä paljon pienempi (esimerkiksi 30 °C ulkona vs. 23 °C sisällä = 7 asteen ero) verrattuna talven pakkasiin (-20 °C ulkona vs. 21 °C sisällä = 41 asteen ero).

Kokemukseni mukaan ilmalämpöpumpun sähkönkulutus viilennyksessä on vuorokaudessa vain noin 2–4 kWh. Rahassa mitattuna puhutaan siis 30–60 sentin päivätason kustannuksesta. Viileästä ja raikkaasta yöunesta se on todella pieni hinta.

Suosittujen merkkien erot: Gree ja ilmavesilämpöpumput

Markkinoilla on satoja eri malleja, ja laitteen automatiikalla on suuri merkitys – etenkin, jos haluat hallita laajemmin älykodin sähkönkulutusta. Esimerkiksi Suomessa erittäin suosituksi nousseen Green ilmalämpöpumpun sähkönkulutus on oman testaukseni perusteella varsin maltillista. Laitteen oma sovellus tarjoaa hyvän perusnäkymän kulutuksen seurantaan, vaikkei se aivan erillisen mittarin tarkkuuteen ylläkään.

On myös äärimmäisen tärkeää erottaa tavallinen ilmalämpöpumppu (ILP) vesi-ilmalämpöpumpusta (VILP). Näiden kahden järjestelmän erot vaikuttavat suoraan asunnon kokonaisenergiankulutukseen:

• Ilmalämpöpumppu (ILP): Lämmittää ainoastaan huoneilmaa, minkä ansiosta sähkönkulutus jää maltillisemmaksi, usein vain 2 500–4 000 kWh tuntumaan vuodessa.
• Vesi-ilmalämpöpumppu (VILP): Sähkönkulutus on selvästi suurempaa kuin perinteisen mallin, koska laite hoitaa myös käyttöveden lämmittämisen (esimerkiksi suihkuvesi) ja syöttää lämpöä vesikiertoiseen lattia- tai patteriverkostoon.

Omakotitalossa tyypillinen vesi ilmalämpöpumpun sähkönkulutus asettuu vuositasolla noin 6 000–9 000 kWh tuntumaan. Vaikka lukema on isompi, se korvaa usein kokonaan öljy- tai suorasähkölämmityksen, mikä tekee siitä erittäin kannattavan investoinnin, joka parantaa suoraan myös asunnon energiatodistusta.

Olipa kyseessä kumpi tahansa järjestelmä, säännöllinen puhdistus ja suodattimien imurointi pitävät laitteen hyötysuhteen korkeana ja sähkönkulutuksen kurissa vuodesta toiseen. Suodattimien hoitaminen onkin yksi helpoimmista tavoista tukea fiksua sähkön säästämistä omien arkirutiinien kautta.

Lähteet

• Motiva: Ilmalämpöpumppu säästää sähkölämmittäjän kuluja
• VTT: Säätöjen ja käyttötapojen vaikutus energiankulutukseen – Omakotitalot (2016)
• Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL: Lämpöpumppujen energiatehokkuus
• Eurofins Expert Services: Ilmalämpöpumppujen testaukset